Hei te innokkaat, tulevat matkaratsastuksen harrastajat!
Ohessa tärkeää tietoa liittyen valmentautumiseen toukokuun kisoja ajatellen sekä kuvaus, miten kisoissa toimitaan ja mitä asioita tulee huomioida, kun tahtoo lähteä kisaamaan.
Mitä on matkaratsastus?
Matkaratsastus on hevosen/ponin nopeus- ja kestävyyskilpailu, joka samalla testaa ratsastajan maastoratsastustaitoa. Aloittelevalle harrastajalle ratsastustaidoille ei aseteta erityisvaatimuk-sia, vaan perustaidoilla päästään alkuun - ratsastajan tulee hallita ratsunsa liikenteessä ja eri-laisissa maastoissa. Myöskään ratsun rodulle, iälle tai sukupuolelle ei ole rajoituksia: kaikki yli 4-vuotiaat kavioeläimet ovat tervetulleita mukaan! Yläikärajaa ei ole, jos hevonen/poni on terve ja hyväkuntoinen.
Matkaratsastuskilpailuissa ratsastajan ja ratsun varusteet ovat varsin vapaat. Tärkeintä on välineiden mukavuus molemmille. Ylimääräisiä varusteita, kuten suojia, ei kannata käyttää, jos sen voi välttää. Kuolaimet eivät ole pakolliset, joten esim. sidepulleilla voi osallistua. Raippa saa olla max 75cm pitkä. Turvakypärä on pakollinen, ja kengissä tulee olla kantakorko tai tulee käyttää turvajalustimia. Ratsastajan varusteiden tulee olla siistit eli hihattomassa topissa ei ratsasteta vaan suositeltava vaate on kauluksellinen paita tai siisti takki. Valkoisia ratsastus-housuja tms. ei kuitenkaan vaadita.
Rokotukset
Jotta ratsu voi osallistua matkaratsastuskilpailuihin, sillä tulee olla voimassa oleva influenssa-rokotus. Kilpailupaikalla rokotuksista on aina vastuussa ratsastaja eli ei esim. eläinlääkäri, omistaja, hoitaja tai huoltaja. Päivitetyt rokotusohjeet löydät
SRL:n sivuilta
Miten valmennan ratsuani
Ratsun valmentamisessa on tärkeää säädellä vauhtia ja matkaa olosuhteiden ja ratsun kunnon mukaan. Säännöllinen ja asteittain lisääntyvä harjoittelu parantaa ratsun kestävyyttä. Aluksi harjoitukset voivat olla esimerkiksi normaaliliikutuksen lisäksi tai ohella 1-2 kertaa viikossa rauhallisia maastolenkkejä käynnissä ja ravissa.
Rasitustasoa nostetaan vähitellen pidentämällä lenkkejä asteittain 2-3 tuntiin ja ottamalla mukaan hiljalleen rauhallisia laukkapätkiä. Oleellista on myös oppia ymmärtämään ratsun kul-kemaa vauhtia: tätä varten on hyvä hankkia esim. sekuntikello sekä mitata kartalta jokin tietty matka. Hyvä apu matkan mittaukseen on esim. Retkikartta, joka löytyy osoitteesta www.retkikartta.fi.
Nopeuden (v) saa selville, kun jakaa kuljetun matkan (s) siihen kulutetulla ajalla (t, minuutteina) ja kertoo lopputuloksella 60:llä (koska tunnissa on 60 minuuttia).
Esim. Hevonen kulki 10 km:n matkan 1,5 tunnissa (=90 min.)
v = s/t x 60 = 10/90 x 60 = 6,7 km/h
Nopeuden lisäksi oleellista on seurata hevosen/ponin sykettä heti suorituksen jälkeen joko stetoskoopilla tai sykemittarilla. Oheiset sykerajat auttavat muokkaamaan harjoitusta sopivaksi:
Harjoitussyke alle 52 = Harjoitus ollut helppo
Harjoitussyke 56-64 = Kohtuullinen harjoitus = Kunto nousee
Harjoitussyke yli 72 = Harjoitus rankka = Liian kova vauhti tms.
Valmentautumisessa on rasitustason sopivuuden löytämisen lisäksi olennaista muistaa myös se, että hevosen kunto kasvaa levossa. Joka päivä pari tuntia ratsuaan treenaamalla saa sen vain kyllästymään koko touhuun ja mahdollisesti myös ylikuntoon tai kipeäksi. Ratsua ei kui-tenkaan saa jättää lepoon heti kovaa rasitusta seuraavana päivänä, vaan sille tulee tarjota verryttelylenkki esim. maasta käsin. Sen jälkeen on hyvä antaa vapaapäivä tai parikin. Eli nyrkkisääntönä: ratsasta hevostasi 3-4 kertaa viikossa kaikissa askellajeissa niin, että etene-minen on hitaan rentoa, ei kaahottavaa eikä sahaavaa vaan ennemmin pitkään hidasta ravia. Hiki pintaan on hyvä juttu, mutta kerran viikossa myös taluttelulenkki kävellen/hölkäten tekee hevoselle/ponille hyvää. Ja ensiarvoista on muistaa, että hevosen/ponin kunto kasvaa levossa, ei rasituksessa, eli vapaapäiviä pitää tarjota tarpeeksi.
Yleisesti ottaen normaaliliikutuksessa (4-6 krt/vko 1-2 h/krt) olevat ratsut suoriutuvat helposti 15 km matkasta, useimmat jopa 30 km matkasta, kunhan ratsastaja malttaa pitää vauhdin rauhallisena ja välttää esim. ylämäkien laukkaamista. Huomion arvoinen seikka on myös se, että kilpailusuorituksen tulisi oikeastaan olla kevyempi kuin varsinaisten treenilenkkien eli että kilpailuissa ei puristeta ratsusta viimeisiä mehuja.
Ruokinta ja juottaminen
Ratsun opettaminen juomaan reitillä on tärkeää: esimerkiksi ämpärin voi viedä etukäteen maastoon. Ratsu saa kisoissa juoda niin paljon kuin haluaa, sillä se kuluttaa nesteen hikoile-malla.
Kisareitillä ja treenilenkeillä voi juottaa esim. 10 litran vesi-elektrolyyttivesiseosta, jossa on melassisiirappia (max 50g/l) ja merisuolaa tai elektrolyyttejä (max 9g/l) ja loput vettä. Koska melassi, suola ja sokeri väkevöittävät kaikki nestettä, käytännössä maksimimääriä ei saa käyt-tää yhtä aikaa. Jos neste on liian väkevää, neste ei imeydy, vaan päinvastoin neste poistuu kehosta suoleen ja pahentaa merkittävästi nestehukkaa.
Kisoihin valmistautuminen
Jäsenyydet ja kilpailuluvat tulee hoitaa ajoissa kuntoon, samoin ratsun rokotukset: luvat, rokotustodistukset ja maksukuitit tulee olla kisoissa mukana. Ratsastaja vastaa aina ratsun kilpailukelpoisuudesta! Tarkasta itse ratsun rokotukset ja sen saamat lääkkeet ja niiden varoajat. Nyrkkisääntönä, että ratsu ei saa olla millään tavalla lääkitty 5 vrk ennen kilpailuja.
Huolto vastaa siitä, että mukaan kisoihin pakataan mm. vesikanisterit, huopia, loimia, riimunnaruja, linimentit jos käyttää, vesisaavi ja ruuat. Huoltoauton tankkaus ja pakkaus kannattaa tehdä jo edellisenä päivänä.
Eläinlääkärin tarkastus
Eläinlääkärin tarkastus on ennen ja jälkeen kisamatkan, sekä vähintään 40 kilometrin välein. Ratsu tulee esitellä eläinlääkärintarkastuksessa suitsittuna ja ilman raippaa. Esittelijän ei tar-vitse olla ratsastaja. Ratsun kanssa tarkastuksessa on vain yksi henkilö.
Tarkastusta kannattaa harjoitella etukäteen kotitallilla siten, että joku vieras henkilö (ei hevoselle tuttu) tulee käymään, painelee hevosen ikeniä, selkälihaksia, nostelee jalkoja, kurkkaa silmäluomen alle, nipistelee kaulan ihoa jne., sillä kisoissa eläinlääkäri arvioi mm. hevosen hengitysnopeuden ja pulssin, ihon kimmoisuuden, liikkeet, mielialan ja yleistilan. Juoksutus on kovalla alustalla ja sitäkin kannattaa harjoitella kotona. Alkutarkastuksessa kysytään myös ratsun aamulämpöä, joten muista mitata se kotona ennen kisoihin lähtöä ja mahdollisesti harjoitella tätäkin ennen kisapäivää.
Kun syke laskee 4 alle määrärajan (15 ja 30 km luokissa 56 lyöntiä/min), ratsun voi ilmoittaa ja viedä tarkastukseen. Tarkastukseen tulee kuitenkin ilmoittautua ennen kuin palautumisaika-raja on umpeutunut tai ratsukko hylätään.
Huolto reitillä
Huoltoväli kisoissa pidemmillä matkoilla on 3-5 kilometrin välein. Huoltoaika on kuitenkin pois-sa ratsastusajasta, joten huollon täytyy olla ripeä ja suunnitelmallinen. Huoltajan tulee olla monitoimi-ihme: tulee osata mitata pulssi, jäähdyttää ja esittää tarvittaessa ratsu eläinlääkärille.
Huollon tärkein tehtävä on nesteyttää hevosta sekä tarvittaessa jäähdyttää sitä reitillä ratsua kastelupulloilla. Nopein tapa on ojentaa pullo ratsastajalle selkään ilman korkkia ja kahva edel-lä, jolloin ratsastaja kaataa veden ratsun kaulalle ja heittää tyhjän pullon pois. Huoltaja kerää pullot talteen.
Muuta huomioitavaa
Vaikka kisoja edeltävä päivänä käydään starttikurssilla käydään läpi Yleisen osan säännöt, matkaratsastuksen lajisäännöt ja opastetaan matkaratsastuksen perusasioihin, on hyvä tutustua lajiin ja kilpailemiseen jo etukäteen. Sääntöjen Yleinen osa ja matkaratsastuskilpailusäännöt on linkitetty
SuMaRa:n kotisivulle. Sieltä löytyy myös lisätietoja kilpailuihin valmistautumisesta ym.
GPS- ja muut laitteet ovat hyvä apu treenaamiseen, mutta eivät mikään välttämättömyys.
Matkaratsastuksessa tärkeitä stetoskooppeja ja kuumemittareita voi ostaa esim.
SuMaRa:n nettisivujen kautta
Lisätietoja voit kysellä Liisalta (liisa.siitonen(ät)matkaratsastus.fi) tai Tiinalta (tiina.vesterinen(ät)matkaratsastus.fi)
Tiina Vesterinen, SuMaRa
