SRL:n KUNTOHAASTE 2009
Kuntohaasteeseen osallistuneiden kahden joukkueen päiväkirjaa kunnonkohotusprojektista ja taistelusta HIHS:n
28.10.2009 Kuntohaasteen huipentuma; Helsinki International Horse Show 2009
16.10.2009 kello 4.00 starttasi Heli (kerran norsu aina)- Norsu uuden pirssinsä aamuhämärissä ja lähti keräile-
mään laumaansa pitkin Muhoksen laitumia. Pian pirssiin olikin istutettuna hyvä osa MuNo-laumaa edessään puo-
len Suomen halki vievä iloinen hevosihmisten matka.
Autolastin lähetessä pääkaupunkiamme neljä aamu-
unista MuNoa lensi odottavin tunnelmin ilmojen halki. Suurin pudottajammekin selviytyi hienosti elämänsä en-
simmäisestä lentomatkasta ja laskeutumisen jälkeen oli aika tavata VR:n hoivissa yönsä viettänyt Norsu-Juuski. Tällä välin autolastillinen MuNoja seikkaili U-käännök-
sineen satamasta stadiin. Iloisen jälleennäkemisen jäl-
keen MuNo- lauma kulutti aikaansa shoppaillen, syöden ja elämästä nautiskellen kunnes oli aika lähteä majoittumaan.
Hetken rauhoittuminen Omenahotellilla ja kohti Hartwall Areenaa, jossa meitä jo odotti Satu- the Norsu. Miltei koko MuNo lauma oli vihdoin koossa, vain Eve-MuRsu-reppana joutui jättämään tämän suuren-
moisen palkinnon kokematta. Areena avautui eteem-
me kirkkaana ja värikkäänä. Avajaisseremonioiden ja tähtiratsastajien esittelyiden jälkeen tarkennettiin katseet Gran Prix-karsintarataan.
Esteet olivat järkyttävän suuria ja välit hyytävän pie-
niä! Siinä olis Naapulla puo-
len vuoden esteratsastuskokemuksella tainnu rata jäädä suorit-
tamatta vaikka esteitä olisi pudotettu metrillä! Hyppy tuli radalla keskimäärin joka neljäs sekunti ja kun es-
teen korkeus on 150 -160 cm voi jokainen kuvitella mitä se vaatii niin ratsastajalta kuin hevoseltakin.
Naapun huokailuista huolimatta ammattilaiset vahvoine hevosineen ponkaisivat ja liisivät hienosti yli korkeiden esteiden. Jännitys oli etenkin suomalaisratsukoiden suorituksen aikana käsinkosketeltavaa, puomin kolahdus tai tippuminen sai yleisön kuohahtamaan ja suoritettu rata innoitti yleisön antamaan raikuvat ablodit. Esteratsastuksessa jopa 40 ratsukkoa selviää ripeällä tahdilla yleisöystävällisesti suorituksistaan.
Esteiden jälkeen saivat koulutuupparimme silmän iloa. Upeat kuusi kouluratsukkoa esittivät radan, josta useimmat MuNot voivat vasta vain haaveilla. Kylmät väreet hiipivät selkäpiihin hevosen ja ihmisen liikkuessa kauniisti ja voimakkaasti, ollen kuin yhtä, vähän kuin Mursut ja Norsut lenkkipolkunsa kanssa. Piaffet, passaget ja laukkapiruetit saivat miettimään omaa pienuuttaan ratsastajana. Vielä on kovin pitkä matka yltää pieneenkään osaan näkemästään.
Sokerina MuNojen aikataulussa oli tutustumis-
kierros backstagelle. SRL:n Katri Klinga ja tapahtuman yksi organisaattori Tomi Jalkanen esittelivät ja kertoivat meille valtavasta koneistosta ja noin 400:stä vapaaehtoisesta hevosihmisestä, jotka pitävät HiHs:n liikkeessä. Myös rahakoneistoa HiHs:n takana on, sillä pelkästään areenan pohjana oleva ”White sand” -hiekka on arvoltaan noin 150 000 euroa! Huh huh.
Oli mielenkiintoista päästä näkemään se pieni verryttelyalue, jossa verkkaa kerrallaan niin monta ratsukkoa kuin siihen mahtuu. Ammattilaiset eivät valittele, sillä ovat tottuneet verkkaamaan pienen pienillä alueilla; yks-kaks-hyppy-yks-kaks ja enempää ei sitte mahdukkaan. Areenan parkkihalliin puolestaan oli rakennettu noin 200:lle hevoselle tilapäistalli. Tämä kiinnosti myös tasavallan presidenttiä, sillä Tarja Halonen oli kanssamme samaan aikaan tutustumassa talliin.
Näytösten ja kisojen väliajoilla jonotettiin syömistä ja juomista, tunkeiltiin Expo-alueella, osteltiin ratsastustarvikkeita ja kunhan vain katseltiin HiHssin menoa. Liekö armoton kuntohaaste jättänyt tyhjiöitä MuNo-vatsoihin, sillä tällä
reissulla ainakin syötiin! Ja koko ajan! Eikä mitään terveys-
ruokaa! Illalla käytiin testaamassa Eerikin pippuri ja taisi siinä jossakin huoneessa MuNo-pari kikatella ja käkätellä aamuyön tunneille saakka. Eihän siinä uskaltanu vaieta, kun muuten kuljettaja heräsi!
Aamulla kaikki pääsivät reippain mielin aamupalalle, josta autolasti aloitti jo paluumatkansa. Osa MuNoista jäi vielä katsomaan showta lauantaiksi ja Leena- MuRsu jaksoi vielä sunnuntainakin ihastella menoa paikan päällä. Helsinki International Horse Show oli upea show ja hieno reissu hienossa Seurassa. Upea Ystävämme, ylväs ja taitava hevonen, valtasi jälleen pienen palan sydämistämme. Kyllä kuntoilu kannattaa!
Ensi vuotta odotellessa Jaana –the MuRsu
Kuvat: Jaana Tihinen & Johanna Matkaselkä
10.9.2009 SRL:N KUNTOHAASTE RATKENNUT!
MURSUT 2. SIJA JA NORSUT 3. SIJA. LEENA-MURSU SUURIN PUDOTTAJA KOKO KILPAILUSSA. PUOLEN VUODEN TYÖLLÄ LIPUT AVAJAISNÄYTÖKSEEN MOLEMMILLE JOUKKUEILLE ON ANSAITTU.
TODELLAKIN...HIHS TÄÄLTÄ TULLAAN!!!
27.8.2009 Mur Mur Murisee
Ouluhallissa lauantaina 22.9. se todettiin; tanner tömisi, kun Mursujen ja Norsujen puolen vuoden uurastus päättyi Mursujen voittoon. Ei ollut apua Norsujen ” salaharjoituksista ”, vaan tässä nähtiin, kuka on harjoitellut ja ketä on laiskuus vaivannut.
Itse testaus aloitettiin InBody-kehonkoostumusmittauksella. Kahdeksan MuNoa uusivat viime keväisen mittauksen. Kenenkään koostumukset eivät olleet huonontuneet, mutta osalla parannusta oli tapahtunut huomattavasti.
Alkuverryttelyn jälkeen siirryttiin kävelytestiin. Lähtöjärjestys oli arvottu etukäteen niin, että vuorotellen starttasi valkopaitainen Norsu ja 10 sekuntia Norsun jälkeen mustapaitainen Mursu. Koko puoli vuotta jatkunut yhteishenki huomattiin vielä viimeisessä testissä. Jokainen käveli kykyjensä ylärajoilla ja antoi kaikkensa. Sykkeet nousivat välillä jopa vaarallisen korkeiksi, lähelle ja yli 200 lyöntiä/minuutti! Suihkun kautta kiinalaisravintolaan syömään. Herkullinen lopetus puolen vuoden urakalle.
Tulokset on laskettu ja valtavia parannuksia on saavutettu. Parhaimmillaan kuntoindeksi kasvoi eräällä Norsulla yli 80 % ja suurimmat painonpudotusprosentin – yli 16 %- nappasi nimiinsä ahkera Mursu. Kaiken kaikkiaan kolme MuNoa nosti kuntoaan yli 50 %. Lopulliset tulokset julkistanemme MuR 20-vuotisbileissä 12.9.
”Capo” kiittää kaikkia 11 kuntoilijaa pitkästä, mutta antoisasta puolesta vuodesta. Mukavaa oli ja hyvä hetkiä jäi paljon muistin lokeroihin. Lenkkivihkon ”juorupalsta” pitänee lukea alusta loppuun kertauksen vuoksi läpi. Siihen pitää varata aikaa, sillä melkein 600 kirjoitusta ja ajatusta olemme sinne kuntohaasteen aikana laittaneet ylös! Ja siihen vielä päälle lenkit ja niiden kommentoinnit! MursuNorsu palstaa on käyty lukemassa peräti 7130 kertaa eli olemme ilmeisesti herättäneet mielenkiintoa myös muissa kuntoilijoissa. Käykää edelleen merkkailemassa suorituksianne lenkkivihkoon, sillä huomattuhan se nyt on, että yhdessä tämäkin on hauskempaa kuin yksin.
MursuNorsut hiljenee hetkeksi odottamaan SRL:n tuloksia. Toivon todellakin, että ryhmä Mursut keikkuu kärkisijoilla!
Heli (kerran norsu aina)- Norsu
16.8.2009 Norsujen kenraaliharjoitus
Vesisateisena sunnuntai-iltana kolme Norsua (Johanna, Päivi ja Heli)uhmaisvat säidenherraa ja vetelivät kärsät suorina, korvat tuulessa lepattaen ja MuR-lippikset märkinä viimeiset kävelytreenit Kirkonkylän koululla. Mursuille ei asiasta hiiskuttu sanaakaa, sillä nyt jos koskaan, on kilpailu kovaa Norsujen ja Mursujen välillä. Pelin henki on siis nyt:" Norsut HIHS:iin, toivottavasti Mursut ehtii messiin!"
Johanna-Norsun opastuksella perehdyimme pikakävelyn saloihin. Ehkä tämä harjoittelu tuli liian myöhään, sillä aika ei taida enää riittää tekniikan hiomiseen. Mutta yritetään kuitenkin. Voihan siinä ollu Mursuilla naurussa pitelemistä, kun Norsut pyllyt pyörien säntäävät radalle.
Johanna kyllä esitti jo niin tyylikästä " valnetinkonosta", että ainakin Heli-Norsua vauhti hirvitti. Kyllä näkee, että Rovaniemellä on treenattu varsin ahkerasti. Jos olen joskus luullut käveleväni nopeasti, niin en luule enää.
Lauantain koitokseen on enää kaksi päivää aikaa. Vaikka Norsu olenkin, ja tulen aina olemaan, toivotan onnea koko MuNo joukkueelle. Paras joukkue voittakoon! Ja sehän on jo selvää, että HIHS:iin lähtee joka tapauksessa Muhoksen Ratsastajien joukkue!!
Heli-Norsu
30.7.2009 Norsut testasivat seuran uuden pilatesohjaajan
Kaksi pientä elefanttia marssi näin… kohti Pilates Oulun tiloja. Eli Norsut Satu ja Heli tallustelivat sisään Åströmin talon ovista. Ensimmäinen järkytys koettiin, kun pilatessaliin oli käveltävä lasisen sillan kautta. Kaiteesta oli otettava kiinni, koska olo tuntui hieman hataralta liukkaan alustan tömistessä norsutöppösten alla.
Pilatessali oli pieni ja rauhallinen. Samoin ohjaaja Kikin olemus ja tapa pitää tuntia vaikutti miellyttävältä. Ja eiku hommiin. Alussa alkulämmittelyä ja sen jälkeen vatsa-, selkä – ja pakaralihakset töihin.
Tunti kului nopeasti. Välillä tärisi vatsalihas ja välillä pakaralihaksessa roihusi kolmannen asteen tulipalo. Myös selkälihasten heikkous tuli huomattua. Viimeisessä ” veessä ” ei enää tärissyt pelkkä vatsa, vaan Heli-Norsu tärisi ihan kauttaaltaan. Satu-Norsu teki omaa suoritustaan viereisellä jumppamatolla, mutta ei siinä kyennyt muita katselemaan. Oli keskityttävä omiin tärinöinin.
Aamulla olo oli ryhdikäs. Lihakset eivät olleet kipeytyneet, mutta olo oli voimakas. Tuntui, että jo tämä yksi kerta olisi vetänyt vatsaa kasaan. Toiveikas tirkistys peiliin aamusilmillä….kyllä, varmaan se syvä poikittainen siellä oli jossain.
Elokuun lopussa MuR-pilates käynnistyy jälleen. Testaaja- Norsut Heli ja Satu lämpimästi suosittelevat pilatesta myös muille murrilaisille.
Heli-Norsu
11.7.2009 Terveiset Rovaniemi-maratonin kympiltä
Kesäloma, kotikaupunki ja jälleen yksi h-hetken aamu. Olin haastanut itseni ja nuorekkaan kuntoilu-intoisen tätini Rovaniemi-maratonin 10 km:lle. Aamupalaa nauttiessani, hieman mietitytti, että mihin olin jälleen itseni saattanutkaan. Eniten huolestumista aiheutti oikeanlainen tankkaus, muutoin tiesin matkan olevan realistinen etappi kuntoni kohotuksen suhteen.
Lämpötila oli jo aamu kahdeksalta noin +19 c ja päivän mittaan se vielä kohosi +20 c:n paremmalle puolelle. Kaupungilla riitti hyörinää; maratoonareita, Sime-rokkilaisia, turisteja kuin myös ”tavan tallaajia”. Olimme paikalla hyvissä ajoin, joten ehdimme seuraamaan lasten minimaratonia. Itse Joulupukki oli saattamassa juoksijat matkaan. Urhoollisesti ja reippaasti lapset suoriutuivat omasta juoksumatkastaan, vaikka joillakin tulikin tippa linssiin maaliviivalla –olivat varmasti antaneet kaikkensa.
Numerolappu kiinnitettiin paidan etupuolelle. Kuntohaasteemme kankaalle painetun logon kiinnitin paidan selkäpuolelle, MuR-lippiksen päähän ja edustus oli valmis. Ennen varsinaista starttiamme ennätimme hieman lämmitellä hölkäten. Myös liikunta-alan ohjaajaopiskelijat vetivät lyhyen lämmittelyjumpan Jätkänkynttilä-sillalla ennen lähtöä. Joulupukki saattoi meidät matkaan klo 14.30.
Ensin suuntasimme kohti Saarenkylää nelostien vartta pitkin. Ilahduttavaa oli, että kympille osallistujat olivat monen kirjavaa porukkaa; niin nuorempia kuin vanhempiakin, lihaksikkaita kuin pyyleviäkin, miehiä, naisia, setiä, tätejä, japanilaisia sauvakävelijöitä…
Ennen kuin tavoitimme kääntymispaikan, ensimmäiset juoksijat tulivat jo meitä vastaan hirmuista vauhtia! Aivan selvästi, lihaksista ja vauhdista päätellen he olivat jonkin sortin totisempia urheilijoita.
Odotuksemme oli, että kääntymispaikalla olisi ollut ensimmäinen juomapiste, sillä helle pisti janottamaan jo heti alkumatkasta, eikä omia juomia ei ollut saanut ottaa mukaan. Harmiksemme tankkauspistettä ei ollut vielä siellä. Noin 70-vuotiaat ”harmaat pantterit” juoksivat edellämme hyvin rullaavaa ja tasaista vauhtia. Vasta n. 3km:n kohdalla, ensimmäisellä rusina-ja suolakurkkutankkauspisteellä ohitimme heidät. Mutta emme vieläkään saaneet vettä!
Suuta kuivasi suunnattomasti. Matka jatkui pitkin joen rantaa kohti Rantavitikkaa. Vasta noin puolen matkan kohdalla, kirkonmäen alapuolella suureksi huojennukseksemme oli ensimmäinen vesitankkauspiste. Vauhdissa kostutimme suutamme ja jatkoimme juoksua.
”Harmaat pantterit” tavoittivat meidät ja kulkivat kintereillämme aina yliopiston mäelle saakka. Siinä he vaihtoivat suuremman vaihteen päälle ja ohittivat meidät! Tätini askel olisi toki kulkenut reippaamminkin, mutta hän halusi odottaa minua, koska yhdessä olimme matkaan lähteneet. Itse en tohtinut näin ensikertalaisena kiihdyttää askelta helteen vuoksi, vaan tavoitteenani oli pitää syke tasaisena (n. 175) ja suoriutua matkasta juosten alusta maaliin saakka. Puolessa välin matkaa tunsin pientä pistoa aiemmin vihoitelleessa polvessani, mutta olin varautunut siihen laittamalla polvituen, joten ”pistos” ei onneksi yltynyt häiritseväksi kipuiluksi.
Noin seitsemän kilometrin kohdalla oli seuraava tankkauspiste; jälleen vauhdissa vettä ja rusinoita ”huiviin” ja matka jatkui edelleen Viirinkankaan kautta takaisin kaupunkiin. Vastaantulijat kirittivät iloisesti ja muutama yritti jopa tarjota olut-tankkausta omasta repustaan, mutta viimeksi mainittuja tarjouksiahan emme ottaneet kuuleviin korviimme. Veitikanharjun mäessä oli iloinen yllätys; elävää musiikkia –tosin eipä siitä ehtinyt nauttia montaa sekuntia, sillä maaliin oli matkaa enää vajaa pari kilometriä. Tässä vaiheessa taivalta, saimme juosta mukavan väljästi, sillä kiireisimmät –tai siis parempikuntoisemmat olivat jo menneet menojaan, ja meitä hitaammat kuntoilijat tulivat kaukana takanamme.
Kaupungille ja maalilinjalle ihmisjoukkoon lähestyminen hieman jännitti. Viimeiset kiritykset kuuluivat kävelykadun olutteltoilta. Maalilinjan ylitys tapahtui Sampokeskuksen Lordi-aukiolla. Saimme heti mitalit kaulaamme sekä nostaa arvontalipukkeet. (Kaikki maaliintulijat saivat mitalit.) Muutama sukulaiseni oli maalissa onnittelemassa. Heille täytyi hieman selventää, miksi tähän touhuun olin ryhtynyt; hevosten takia tietenkin! - jotta minusta tulisi parempi ratsastaja.
Onnistumisen tunne oli suunnaton! Me tehtiin se! Suuri Kiitos tätilleni, joka toimi todella hyvänä kirittäjättärenä. Ilman häntä olisin varmaankin juossut hitaammin, kilpailuviettini kun on olematon. Hieman tietysti otti luonnon päälle se, että ”harmaat pantterit” päihittivät meidät, mutta nöyrä hatun nosto heille! Ollappa itsekin yhtä hyvässä iskussa heidän ikäisenään. Tätini innostui jo suunnittelemaan tulevia haasteita pitemmällä tähtäimellä. Ensimmäinen niistä on puolimaraton syyskuussa. Otin haasteen vastaan. Mutta täysmaraton vuoden päästä kuulostaa jo hieman hurjalta. Sen ohella, että voitin itseni, voitin myös arpajaisissa lippiksen ja juoksija-sukat. Ei siis ihan turha reissu!
Teksti:
Mervi –mursu- Kuukasjärvi
Kuvat:
Ville Tarsa
8.7.2009 Kesäkuun MuNo Ranking
Hyvät MursuNorsut, nyt on kesäkuun ranking ynnätty ja listan kärkinaiset ovat taas vaihtuneet. Leenahan ”otti opikseen” viime kuun puskasta tulijat ja liikkui huimasti muita enemmän tässä kuussa vahingosta viisastuneena.. Muuten näyttääkin melko tiukkaa taistoa olleen joukkueiden välillä, tasaista tasaista.. Tässäpä top 5:
1. Leena 47:57 (M)
2. Heli 39:25 (N)
3. Eve 33:05 (M)
4. Jonna 30:50 (N)
5. Riikka 28:35 (N)
Kesäkuun Mursun syöksyhampaan sai täten ollen Leena ja Norsun kärsän ansaitsi Heli; mikä ei ollutkaan mikään yllätys, ONNEA VOITTAJILLE!!!
Nyt tulee sit tekstiä jota ei saa ottaa itteensä, mut Hei siis oikeesti naiset!!! Yrittäkäämme nyt ottaa tämä loppukiri vakavasti!!! Nyt joka likka nostaa sen ihrakasansa joka ilta siitä sohvalta ja lähtee lenkille, ei sieltä tv:stä VOI tulla niin hyvää ohjelmaa ettäkö se parantaisi kuntoa ja auttaisi saavuttamaan tavoitteemme päästä sinne HIHSiin!!!!! Hei yritettäskö nyt jokainen saada tämän haasteen kovimmat tunnit ens kuulle,otettas oikeen mahtava loppukiri eikä haittaa vaikka rääkkää ittensä lihakset kipeiksi,on se HIHS sen arvonen keikka, eikö!!! Nyt joka likka 40 h täyteen,jooko?!
Kokonaistulosten TOP5 neljän kuukauden jälkeen
1. Leena 179:32
2. Heli 169:02
3. Jaana 147:46
4. Riikka 133:20
5. Jonna 131:06
Eli yksi uusi nimi saatiin tälle listalle, hyvä Jonna, muuten näyttää olevan sama tilanne edelliseen listaan verrattuna..
Joukkueiden kokonaistulokset: Mursut johtaa 719:41, ja Norsut hieman kirineet 655:02.
Nonni,nyt ei muuta ku viimenen kokonainen kuukausi sitten jälellä tätä hastetta,otetaan ilo irti!!!
Norsu-Satu & Mursu-Leena
10.6.2009 MursuNorsut kokeilevat vesijuoksua
Kuntohaasteen aikana ei lepopäiviä tunneta. Kädet ja kyljet jäykkinä edellisen päivän golffailusta neljä MuNoa suunnisti kulkunsa kohti Muhoksen Uimahallia. Samalla myös Mervi-Mursu sai paikallistuntemusta, sillä hänelle käynti oman kylän uimahallissa oli ihka ensimmäinen. Kesätarjous oli uimahallilla voimassa, joten hintakaan ei päässyt päivää pilaamaan.
Suihkuun- saunaan- suihkuun- uikkarit päälle- juoksuvyöt kiinni ja pulahdus altaaseen. Leena-Mursu vesijuoksukonkarina veti myös räpylät käteen. Asiantuntijan elkein tämä huomattavasti kutistunut Mursu selitti, etteivät kädet jännity räpylöitä käytettäessä. Liekö Leena uinut liian kuumassa vedessä, kun niin hurjasti on kutistunut?
Vesijuoksu on tylsää….voihan se ollakin, mutta mukavassa seurassa 45 minuuttia kului mukavasti, vaikka maisemat eivät paljoa uimahallissa pysty vaihtumaan. Sen sijaan neljän reippaan juoksijan puheenaiheet vaihtuivat laidasta laitaan. Tietysti hevoset ja MuR olivat etusijalla.
Puolen tunnin puuskuttelun jälkeen Satu-Mursu lähti omille teilleen altaan toiseen päähän. Ei suinkaan hän meille muille suuttunut, vaan aikomus oli uida viimeinen 15 minuuttia, jotta syke nousisi. Siinäpä hyvä asenne kuntohaasteelaiselle! Ja kyllähän se Satu ui. Siinä me 3 kateellisena katselimme kuinka helppoa homma on ,kun sen osaa.
Uinnin jälkeen tietysti saunaan ja Satua tenttaamaan. Miten moinen uimataito on saavutettu?! Lapsuuden peruja kuulemma on. Eli niinhän se sitten todellakin menee, jotta minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa.
Uimahalli menee kesäksi kiinni, joten vesijuoksut jatkuvat toivottavasti syksyllä. Mutta kuntohaaste jatkuu kesästä huolimatta. Aikaa on vielä yli kaksi kuukautta. MuNo:t eivät lepää kesälläkään. HIHS täältä tullaan!
Heli-Norsu
9.6.2009 Oulujokilaakson viheriöllä
Tiistaisena iltana kesäkuussa Mursu-Norsu-lauman jäsenet muutamine avec´eineen suunnistivat avoimin ja uteliain mielin tutustumaan Oulujokilaakson golfviheriölle. Sää oli suosiollinen; lämmin ilta-auringon paiste, eikä itikoistakaan ollut haittaa.
Paikan omistaja Jarkko Koskela perehdytti meitä topakalla otteella alkuun golfauksen maailmaan. Kaikki alkaa oikeasta asennosta ja otteesta mailaan, joka oli yllättävän hakusessa useammalla; molemmat käsivarret suorina, maila käden ensimmäisissä nivelissä, toinen käsi toisen yllä mailan varressa, ranteet linjassa, vain ylävartalo liikkuu… Miten niin yksinkertaiselta näyttävä asia voi olla niin vaikeaa?!? Jalat vieretysten, lantio paikoillaan… (muistakaa pilates!?)
Ja sitten lyöntejä harjoittelemaan. Neljä palloa kullekin, joista piti pitää huolta, eikä toisen palloja saanut himoita! Aloittelimme ”chippi” –lyönnillä (-vai-mikä-se-oli-?!?). Useimmat Mursut ja Norsut täräyttivät tietysti heti täysillä ja pallot lensivät kauas ohi varsinaisten kohteiden. Voimankäytön suhteuttamisessa oli opittavaa. Oppaamme Jarkko painotti, että golf on tekniikka laji, ei voimalaji. Niin ikään hän muistutti turvallisuudesta eli kentällä pätevät ns. ”herrasmiessäännöt” ja siten lajissa vältytään mm. kypäräpakolta yms. suojavarustukselta –ja saapi pukeutua hianosti.
Seuraavaksi harjoittelimme puttausta puttimailan etäisyydeltä reikään. Taas oli liikaa voimaa. Pallot vierivät reikään vasta noin 10:nen sievän puttauksen jälkeen. Huojentavaa oli kuitenkin se, että tulokset paranivat seuraavilla kierroksilla. Ei siis ihan toivotonta porukkaa.
Pitempiä lyöntejä harjoittelemaan siirryttäessä mailat vaihdettiin aluksi 9-8 numeroisiin ja kukin sai koko korillisen palloja, oman lyöntipaikan sekä kohteen. Edelleen perusasento pysyi samana. Moni erehtyi jälleen purkamaan patoutuneita aggressioita lyönteihin –ei onnistunut- tai ihailemaan pallon lentoa –ei onnistunut silloinkaan.
Pallo vasemman silmän kohdalla (oikeakätisillä) ja pallo SAATETAAN HALLITUSTI matkaan kohti ilmakehää –tai siis kohti kohdetta –ei umpimähkään. Ennen lyöntiä; huomioitavaa oikea etäisyys pallosta. Välillä myös joustoa polviin kuten ”baaritiskillä ollessa” (–täh ?!?) Ja sitten tuntumaa mailoihin numerot 7-6. Kunnon ”swingejä” ei ihan vielä heilauteltu, emmekä vielä päässeet käsiksi mailaan numero 4, sillä se on kuulemma liian vaarallinen ase.
Noin pari korillista palloja per aloittelija lensi viheriölle vaihtelevaan tyyliin. Pallon tahi mailan muotoisilta mustelmilta vältyttiin, muutamasta läheltä piti tilanteesta huolimatta. Mukaan mahtui myös muutama kauniskantoinen pallon lentokaari lähelle tähdättyä kohdetta, joten onnistumisen kokemukset oli taattu lajin haasteellisuudesta huolimatta. Mutta Mursu-Norsuthan eivät haasteita pelkää! Palaamme asiaan uudelleen ehkä joku päivä, kun vauhtimme hiljenee. Tutustuminen eri lajeihin laajentaa tietoisuutta siitä, mistä on vara valita. Ja lopuksi hyvin ansaituille jäätelöille!
Satu, Johanna M, Heli, Johanna L, Jonna ja Mervi
Teksti:
Mervi –mursu- Kuukasjärvi
Kuvat:
Mursu-Matkis
Lisää kuvia
9.6.2009 Toukokuun kuukausiraportti
Toukokuun viimeisellä viikolla MursuNorsu-rankingia tarkasti seuranneilla meinasi varmasti mennä aamukahvi väärään kurkkuun. Eveliina oli nimittäin iskenyt puskasta ja käynyt pläjäyttämässä lenkkivihkon sivuille koko kuukauden liikuntasuorituksensa kerralla. Eveliinan toukokuu oli näköjään kulunut pitkälti jalkojen päällä: kävelyä töihin, kävelyä töissä, kävelyä koiran kanssa, kävelyä asioille… Näin sitä taas huomattiin, että auto kannattaa jättää kotiin! Ansaitut Toukokuun
Mursun Syöksyhammas sekä
Mustan Mursun –tittelit Eveliinalle! Vasta neljänneltä sijalta löytyy tällä kertaa paras norsu, Heli, joka saa autonsa taustapeiliin roikkumaan jo kolmannen
Norsun Kärsän.
Toukokuun TOP5:
1. Eveliina 49:20 h (M)
2. Leena 47:41 (M)
3. Jaana 45:03 (M)
4. Heli 37:32 (N)
5. Jonna 32:20 (N)
Toukokuussa Mursut saivat uskomattoman 70 tunnin murskavoiton Norsuista luvuin 225:13 h - 155:07 h.
Kokonaistuloksissa kärjessä keikkuu edelleen Leena, joka on toukokuussa kuronut kaulaa muihin. Nyt jos koskaan takana tulevien on aika painaa kirinappulaa. Haasteen alussa molempien joukkueiden jäsenet nimittäin keräsivät kimppapalkinnon, jonka saa lopputulosten paras MuNo. Palkinnolla voi hankkia vaikkapa pienempiä vaatteita, jotka tulevat voittajalle varmasti tarpeeseen.
Kokonaistulosten TOP5 kolmen kuukauden jälkeen:
1. Leena 130:25 h (M)
2. Heli 119:28 (N)
3. Jaana 115:02 (M)
4. Eveliina 98:27 (M)
5. Riikka 96:40 (N)
Joukkueiden kokonaistulokset:
Mursut: 552:18 h
Norsut: 513:48 h
Toukokuu tuntui olevan monelle syystä tai toisesta hieman edellisiä vaisumpi kuukausi. Oli sairautta, viikkoleskeyttä, kevätväsymystä sun muuta vastusta. Mutta eikös sitä niinkin sanota, että lihas kasvaa levossa ;) Kunhan välillä muistaa rasittaakin niitä lihaksia. Joten ei kun uuteen nousuun! Ilahduttavaa on kuitenkin, että keskimäärin yhdellä liikuntatunnilla päivässä eli 30 tunnilla kuussa ei taistella enää kuin häntäpään sijoituksista.
Norsu-Juuski
17.5.2009 Mursut vs. Norsut
Mitäpä olisi kuntohaaste ilman kunnon kilpailua Mursujen ja Norsujen välillä? Ei mitään! Siispä tuumasta toimeen. Kilpailu käytiin Ratsutila Jarminin ja Muhoksen Ratsastajien yhteisessä kevätjuhlassa.
Aurinko paistoi ja mieli oli avoin uudelle seikkailulle. Tätä tilaisuutta varten Jaana-Mursun painamat hienot T-paidat päälle ja menoks. Komean kuvan paitaan suunnitteli Mervi-Mursu. Itse kilpailun kehitteli Sanna Pellikka. Joukkueilla ei ollut mitään tietoa, mitä tuleman piti, mutta juhlapaikan vieressä kiiltelevät kottikärryt ja kävelysauvat antoivat pientä vihiä tulevasta.
Muutaman kevätjuhlaesityksen jälkeen Mursu-Norsu -rintama saapui sulassa sovussa kuuntelemaan kilpailun kulkua. Ennen varsinaista kilpailua kajahtivat kannustushuudot kauniissa kesäpäivässä.
Mursujen huuto:
Mur Mur murisee
tanner tömisee
Mursut karistaa
Norsut kannoiltaan
sai melkein Norsujen kärsät tärisemään pelosta.
Norsut tehostivat huutoaan ”cheerleaders”-viuhkojen avulla:
Norsut jyrää
Mursut hyytyy
kakkostilaan Mursut tyytyy
Norsut (tap-tap-tap), Norsut (tap-tap-tap)
Hieman Mursuja varmaan pelotti, koska näyttelivät Norsuille syöksyhampaitaan.
Kilpailu alkoi keppihevosesteratsastuksella. Päivi-Norsu vei voiton, sillä Jaana-Mursun keppari osoittautui vikuroivaksi kaveriksi. Se jopa kieltäytyi hyppäämästä.
Seuraavana starttasivat sauvakävelyn erikoisnaiset Mervi-Mursu ja Heli-Norsu. Tyyli oli omintakeinen mutta vauhti hurja. Kuuluttajan mukaan tyyli herättää varmasti huomiota myös Muhoksen kylällä. Mutta mitäpä sitä ei aito MuNo tekisi, jotta seura saadaan tunnetuksi! Tässäkin Norsut olivat kärsän verran edellä.
Kolmas osuus taittui avustajien kanssa. Riikka-Norsulla arpaonni suosi ja vahvistukseksi joukkueeseen saatiin Wilma-poni. Mursuille jäi sitten järeä Alf-vuohi sarvineen. Liekö sitten Mursujen syöksyhampaat ja Alfin sarvet kohdanneet toisensa, sillä hienosti Leena-Mursu sai itsepäisen Alfin liikeelle. Mutta jälleen kerran…Norsut jyräs.
Ankkuriosuus suoritettiin kottikärryjä työntäen. Mukana osuudella Leiska – ja Eve - Mursut sekä Päivi – ja Jonna – Norsut . Alkumatka sujui tasaväkisesti pehmeällä hiekalla kaveria kärryissä työntäen. Lopussa kuitenkin Norsujen vauhti hyytyi ratkaisevasti ja tanner tömisten Mursut kiilasivat hienoon voittoon.
Mutta – hyville on helppo hävitä.
Hyvä kilpailu ja loistavat joukkueet. Sekä joukkueilla että yleisöllä oli hauskaa Eikä sen väliä, kumpi joukkue loppujen lopuksi pääsee HIHS-aitioon, sillä hauskaa meillä on ja yhtä suurta MuNo:a tunnumme olevan koko sakki.
Teksti: Heli-Norsu
Kuvat: Hannu Seppälä
9.5.2009 Terwasauvan ½ maraton terveiset
9.5.2009 noin klo 12:15 Vihdoinkin päästiin itse asiaan! Jo alkumetreillä me puolimaratoonarit (Heli, Johanna, Riikka ja Mervi) pyrimme etujoukkoihin, jotta pääsimme sauvomaan hieman ”väljemmille vesille”. Alkukiihdytyksestä johtuen, allekirjoittaneen toisesta piilolinssistä tuli tuulen viemää, mutta siitä huolimatta näkyvyys säilyi loppumatkan enkä eksynyt laumasta harhailemaan omille reiteille. Kymppiläiset kirivät meidät kiinni hirmuisella vauhdilla ja heittivät heipat ennen kuin kurvasivat omalle reitilleen Tuiran kävelysillan kohdalla.
Sää oli mitä mainioin! Sateisista sääennusteista huolimatta aurinko paistoi ja siten jo ensimmäisellä tankkauspisteellä Tuiran uimarannalla Norsun täytyi keventää vaatetustaan. Matka jatkui reippaaseen tahtiin pitkin pyöräteitä halki tasaisten taajama-asutusten. Yksi norsu kulki oman lempimusiikkinsa tahtiin, kahden muun norsun ja yhden mursun rintamamuodostuksen edetessä höpötellen niitä näitä.
Toisella tankkauspisteellä; puolen matkan etapilla, nautittiin myslipatukat ja nesteytykset sekä Norsu sai ensiapua kantapäähänsä. Siitä eteenpäin meillä olikin mukavasti tilaa liikkua reitillä. Juuri ennen kolmatta tankkauspistettä kuulostelimme kehomme tuntemuksia ja kävely tuntui jo pienenä paineena nivusissa, lonkissa ja säärissä sekä ohimenevänä pistävänä kipuna polvessa. Kenelläkään ei kuitenkaan ollut mitään huolestuttavia oireita ja matka jatkui hyväntuulisesti. Vain yksi vanhempi miespyöräilijä tykkäsi kyttyrää vallattuamme hänen pyörätiensä, muutoin ohikulkijat katsoivat sauvomistamme suopeasti ja kannustivat eteenpäin.
Ainolan puistossa mielestämme oli hieman turhiakin mutkia matkassa ja vossikkakyyti jo houkutti mahdollisena vaihtoehtona maalilinjan ylitykseen, mutta periksihän ei anneta, kerta leikkiin on lähdetty. Matka eteni edelleen reippaasti ja vaivattomasti Pikisaaren kautta takaisin kohti Hietasaarta ja Nallikaria, vaikka olimmekin yhtä mieltä siitä, että puolimaratonissa on ihan riittävästi kilometrejä tälle kertaa.
Viimeisellä 500m:llä Eedenin puskissa rupesi hieman jo ”ketuttamaan”, sillä reitti kierteli ja kaarteli sinne tänne, vaikka maali jo välillä pilkottikin suoraan edessämme. 50m:n loppukiihdytys maalisuoralla ja maaliin saavuttuamme aikaa oli kulunut noin 3 tuntia 20 minuuttia eli olimme taittaneet matkan hieman nopeampaan tahtiin kuin aiemmalla ”kenraaliharjoituskävelyllämme”. Maalilinjan ylitettyämme suoritimme ohjatusti pienet venyttelyt. Jalkapohjat olivat kuin tulessa, mutta siitä huolimatta yksi norsuista aikoi illalla vielä lähteä hippaamaan korkkareissa! Hyvän suorituksen kunniaksi norsu-mursu-norsu-rintama suunnisti hyvin ansaituille kakkukahveille Eedeniin ennen sateista kotimatkaa. (Kerrankin sadetiedotus osui oikeaan ja puolimaratonin ajoitus ihanteellisesti kohdilleen.)
Seuraavina päivinä olo ja liikkuminen tuntuivat edelleen hyviltä. Allekirjoittanut ei ainakaan malttanut pitää lepopäivää vaan nousi pyörän selkään taittamaan kilometrejä sadetta uhmaten, sillä seuraavana haasteena on Rovaniemi-maratonin kymppi juosten!
Mervi –mursu- Kuukasjärvi
9.5.2009 Mursut, Norsut ja Juha Mieto Tervasauvassa
Kauan odotettu lauantai oli vihdoin koittanut. Mursujen ja Norsujen tapaan olimme ajoissa lähdössä kohti Oulua ja Tervasauvaa. Synkät pilvet ilmoittelivat sateen mahdollisuudesta, vaikka säätietojen seuraaja Heli oli ilmoittanut sateen alkavan vasta klo 15.00. Matkalla ensimmäiset pisarat tipahtelivat auton tuulilasiin.
Ennen starttia ehdimme tutustua Edenissä tapahtuman oheisohjelmaan. Myyntipöytiä mielenkiintoisemmaksi osoittautui ah niin ihana InBoby-kehonkoostumusmittari. Osalle tämä oli ensimmäinen kerta, tosille toinen. Itse pääsin toista kertaa mittaukseen. Seurasin jännittyneenä kapulat kädessä, mihin mikäkin palkki pysähtyy. Pari kertaa olin pompata innosta, mutta maltoin mieleni ja niin saatiin testaus loppuun. Nyt on paperilla todistetta hikoilun kannattavuudesta.
Sateen hellittäessä ja kellon lähestyessä puoltapäivää siirryimme vähitellen lähtölinjan tuntumaan. Juha Mieto ja Riki Sorsa viihdyttivät 300:a sauvojaa tarinoillaan. Lopulta pääsimme asiaan. Pikaisten venyttelyjen jälkeen saimme lähtöluvan ja niin alkoivat sauvat viuhua. Puolimaratonin kävelijämme Heli, Mervi, Riikka ja Johanna J erottuivat heti alkuun edukseen. Kymppiläisten eli Satun, Leenan, Päivin ja Jonnan kanssa ehdimme kuroa välimatkaa pitkänmatkalaisiin puhe-etäisyydelle ennen reittien erkaantumista. Lassinkallionsillan kohdalla hyvästelimme puolimaratoonarit ja käännyimme ylittämään Oulujoen. Sillan toisella puolen odotti pöytä notkollaan energiajuomaa ja -patukoita.
Loppu matka sauvottiin amatöörisauvojan mittapuun mukaan hurjaa kyytiä. Samalla vertailtiin sykkeitä, tuoksuteltiin ravintoloista kantautuvia herkullisia ruuan tuoksuja ja uhottiin kävellä ensi vuonna puolimaraton. Maalissa oltiin tunti ja 35 minuuttia lähtömerkin jälkeen, 15 minuuttia Miedon Juhaa ennen. Juoma- ja patukkatankkauksen, palauttavien venyttelyjen sekä päällimmäisten tuntemusten vaihtamisen jälkeen suuntasimme kohti kotia hiukan tärisevin jaloin.
Ilman kuntohaastetta, ilman Mursuja sekä Norsuja olisin tätä kokemusta köyhempi. Yksin, tuskin kaksinkaan, en olisi moiseen lupautunut. Olen varma, että ensi vuonna pakkaan sauvat ja kaverit jälleen autoon ja uusimme tämän suorituksen. Käveltävä matka on toivon mukaan puolet pidempi..
Mursu-Matkis
Kuvasta puuttuu Juha Mieto
7.5.2009 Huhtikuun MursuNorsu -kuukausiraportti
Viime kuussa tavoitteeksi asetettu 30 kuukausittaisen liikuntatunnin raja ei ole mitään silloin, kun Innostunut Mursu pääsee valloilleen ja pistää tuulemaan. Maaliskuussa nousuun lähtenyt Leenan kuntoiluinnostus on nimittäin paisunut uskomattomiin mittasuhteisiin ja Leena kruunattiin
Huhtikuun Kuningatarmursuksi ylivoimaisilla liikuntatunnilla! Samalla Leena oli luonnollisesti myös Mursujen paras ja sai tililleen
Huhtikuun Mursun Syöksyhampaan tittelin. Lähes päivittäinen sauvakävelylenkki ja talli- ja työmatkojen kulkeminen pyörällä siivittivät hänet voittoon. Leenan itsensä maaliskuun uhoaminen kävi siis toteen ja viime kuun voittaja Heli jäi tässä kuussa hopealle. Tuloksena Helille kuitenkin jälleen
Huhtikuun Norsun Kärsän arvonimi. Huhtikuun extrapalkinnon
Keventynyt parantaja sai Johanna M., joka paransi suoritustaan roimasti maaliskuusta.
Huhtikuun TOP5:
1. Leena 56:04 h (M)
2. Heli 47:33 (N)
3. Riikka 41:05 (N)
4. Jaana 37:07 (M)
5. Johanna J. 35:59 (N)
Joukkueiden välisen kilpailun voitti huhtikuussa jälleen Norsut yhteensä 204:20 tunnilla Mursujen 196:44 tuntia vastaan.
Kokonaistulosten TOP5 kahden kuukauden jälkeen:
1. Leena 82:44 h
2. Heli 81:56
3. Jaana 69:59
4. Riikka 65:04
5. Johanna J. 64:39
Joukkueiden kokonaistulokset:
1. Norsut: 358:41 h
2. Mursut 327:05 h
Huhtikuussa joukkueet ovat liikkuneet ahkerasti niin itsekseen kuin kimppalenkkeillenkin. Entistä lihaksikkaampia mursuja ja norsuja voi löytää myös huhkimasta kuntosalilta viikoittaisella vuorollaan. Virtuaalisessa liikuntapäiväkirjassa toisten liikkumisia seurataan silmä kovana ja välillä kanssamursuja ja –norsuja tulee potkittua ylös sohvalta, jos merkintöjä ei meinaa ilmestyä tasaiseen tahtiin. Ilahduttavaa on kuitenkin ollut, että lähes kaikki ovat liikkuneet reilusti enemmän kuin maaliskuussa! Joukkueen yhteistuloksetkin kertovat tästä, sillä ne ovat nousseet joukkueilla noin 50-60 tuntia.
Ahkeran liikkumisen ja herkkujen syömisen tarkkailun vaikutukset alkavat pikkuhiljaa näkyä. Muutama onkin jo päässyt pusuttelemaan puntaria. Mursulaumalta on lähtenyt yhteensä 16,5 kg lämmikettä ja Norsuilta 10 kg, eli tässä suhteessa Mursut vetivät toistaiseksi pidemmän korren. Kilot jääköön salaisuudeksi, mutta henkilökohtaisesti eniten painoa ovat pudottaneet Leena 7,72% ja Johanna M. 7,05% -Mursuja molemmat.
Toukokuun alkupuolella odottaa ensimmäinen suurempi haaste, Tervasauva-tapahtuma, eli 10 tai 21 km sauvakävellen. Sen jälkeen on aika miettiä uusia tavoitteita. Kunto on jo sen verran kohonnut, että esimerkiksi puolimaratonia juosten on väläytelty. Innolla kohti kesää!
Norsu-Juuski
25.4.2009 20 kilometriä Muhosta
Aurinkoisena lauantai-aamupäivänä klo 11 starttasi kolme uljasta mursu-norsua Muhoksen ABC:ltä suorittamaan 20km:n ”kenraaliharjoituslenkkiä” Tervasauva mielessä. Parin mutkan jälkeen vesitornin kupeesta joukkoon liittyi vielä kaksi urheaa norsua sekä yksi pienokainen vaunuissa.
Mursu-Norsut läksivät sauvomaan tanner tömisten koko Matokorventien leveydeltä, niin että autoileva pappasihminen fundeeras hieman, kuinka olisi viisainta ohittaa kyseinen lauma. Lauman matka eteni mukavasti rupatellen; vaihtaen talli- ja kuntoilukuulumisia. Matkalla ihasteltiin myös ”Smurffilan” idyllistä maisemaa. Sulan hiekkatien pohja tuntui mukavan pehmeältä tossujen alla asfaltin jälkeen –tosin Matokorventien mutkassa ja kuopissa pienokainen vaunuissansa hieman kritisoi epätasaista kulkua. Tyrnäväntietä sauvoessamme, auringon porottaessa, hiki alkoi jo nousta useimmilla pintaan, sillä useimmat olivat pukeutuneet keväiselle lenkille lämpimästi, vaikka lämpötila huiteli jo noin +10?c:n paremmalla puolella.
Tyrnäväntien ja Ouluntien risteyksessä oli muutaman minuutin pyllistely –siis; venyttely ja tankkaustauko. Pienokaisen vaunut suuntasivat siitä NukkuMatin kanssa jo kotia kohti. Neljä mursu-norsua lähti etenemään tähtäimessä Laukan silta. Raajat kävivät ja juttua riitti.
Laukan sillan kupeessa allekirjoittaneella alkoi jo alaselässä tuntumaan, että alaraajoilla on tehty tavallista pitempi lenkki. Silloin tsemppi-kaverit muistuttivat pilateksen sekä vahvojen vatsalihasten hyödyistä kävelynkin suhteen, joten ei muuta kuin ryhtiä ja suunta takaisin kohti Muhoksen keskustaa. Korilantien ”kummulla” pidettiin vielä viimeinen lyhyt tankkaustauko ennen loppurutistusta.
ABC:lle palattuamme aikaa oli kulunut hieman reilut kolme tuntia. Hieno suoritus, eikä tuntunut yhtään pahalta! –Paitsi allekirjoittanut kotiin palattuaan ei päässyt omin avuin ulos Haaparanta-Tornio -tuliaisesta eli teknisestä treenipaidastaan, vaan joutui tovin odottelemaan kotijoukkoja apuun. (Olisihan se pitänyt arvata, että jotain vikaa noin kahdeksan euron teknisessä kerrastossa on. Pöksyt toimii moitteettomasti molempiin suuntiin ja paitakin sujahtaa ylle mukavasti, mutta pois sitä ei meinaa saada yltään, ei niin millään. Paita ei kuitenkaan ihan vielä ole päätynyt matonkuteiksi.) No, tulipahan siinä hikipaidassa odotellessa tehtyä kunnon venyttelyt, eivätkä lihakset vihoitelleet seuraavinakaan päivinä.
Selviydyimme! Jatkamme siis luottavaisin fiiliksin siis kohti Tervasauvaa!
Mervi –mursu- Kuukasjärvi
5.4.2009 Maaliskuun MursuNorsu-Ranking
Ensimmäinen kokonainen kuukausi mursunorsuilua on nyt takana ja maaliskuussa eniten tunteja liikkunut henkilö selvillä. 'Maaliskuun Kuningatarnorsuksi' kruunattiin Heli. Hieman jalkavaivaisenakin tänä norsu leikitteli voittoon (sauva)kävely-, ratsastus- ja hiihtopainotteisella ohjelmallaan. Voittajan sanoin, "kannattaa olla koiranomistaja", lenkille on pakko lähteä.
Samalla Heli on luonnollisesti parhaana norsuna 'Maaliskuun Norsun Kärsä', mutta ehkä kokonaistilanteessa kakkoseksi jäänyttä Jaanaa lohduttaa parhaan mursun 'Maaliskuun Mursun Syöksyhammas' -titteli.
Maaliskuun kunniamaininnan 'Innostunut Mursu' saa Leena, joka on osoittanut ihailtavaa innokkuutta ja vihkiytynyt Tervasauvan treeniohjelman tarkkaan noudattamiseen. Leena näyttäisi nyt todella löytäneen liikunnan ilon sauvakävelyn ja kevätauringon myötä.
Onnittelut näille kaikille maaliskuun menestyjille! Ei toki sovi unohtaa sitäkään, että moni on varmasti voittanut itsensä, vaikkei aivan rankingin kärjessä tällä kertaa keikkuisikaan.
Maaliskuun TOP5:
1. Heli: 34:23h (N)
2. Jaana: 32:52h (M)
3. Satu: 30:40h (N)
4. Johanna J.: 28:40h (N)
5. Leena: 26:40h (M)
Joukkueiden välisen taiston ensimmäisen erän vei nimiinsä Norsut yhteensä 154:21h liikuntatunneilla. Mursujen luku oli 130:21h, joten kirittävää huhtikuulle jäi.
MursuNorsujen keskustelupalstalla on jo kova uho päällä, että Kuningatarnorsun/-mursun valtikka tulee vaihtumaan huhtikuussa! Maaliskuun kuningatar itse on ottanut haasteen tyynesti vastaan.
Henkilökohtaisia liikuntatuntitavoitteitakin on jo nostettu: 20 tunnin pehmeä lasku säännölliseen kuntoiluun osoittautui sen verran helposti saavutettavaksi tavoitteeksi, että useimmat ovat jo nostaneet kuukauden tavoitteensa ainakin 30:een.
Jäämme mielenkiinnolla odottamaan huhtikuun rankingia. Siihen asti, MursuNorsut tömistelevät eteenpäin!
Norsu-Juuski
21.3.2009 Mursut ja Norsut kuntotestissä
HIHS:n innottamana Muhoksen ratsastajista koottiin kaksi innokasta joukkuetta haaveissaan päästä aitioon seuraamaan upeaa hevosshowta Helsinkiin. Urakka aloitettiin virallisesti Ouluhallista 14. maaliskuuta 2009 UKK-kävelytestillä sekä lihaskuntotesteillä. Kävelytesti uusitaan kuntohaasteen lähestyessä loppuaan, jotta huikea kuntomme nousu saadaan todistetuksi!
Siinä oli pukuhuoneessa säpinää ja sykemittarit löysivät jo hieman tiivistyneet sykkeet jykevistä rinnoista kun kymmenen Mursunorsua valmistautui alkavaan koitokseen. Testaajaamme odotellessa saatiin koukattua joku ystävällinen herrasmies kuvaamaan koko paikalla ollut massiivinen MursuNorsu-lauma. Vain kaksi oli poissa, Johannat -niin Mursu kuin Norsukin- estyivät valitettavasti saapumasta paikalle.
Testi aloitettiin lämmittelyllä ja radan mittomisella. 304 metriä on muuten Ouluhallin radan pituus, jos joku sitä vielä ihmettelee. Ohjeistus oli selvä, kuusi viivaa lappuun ja kaksi kilometriä on täynnä. Mursut ja Norsut lähetettiin kymmenen sekunnin välein ja taival alkoi. Siinä me metsissä, hangissa ja lumikengissä taapertavat koirankävelyttäjät ihmeteltiin, kun jalan alla tasainen pohja sai askeleet liitämään totuttua nopeammin.
Kaksi kilometriä meni nopeasti ja pian kaikki olimme maalissa. Mitä nyt blondi unohti ainoan tehtävänsä kierroksella (vetää viivan paperiin) ja käveli kierroksen liikaa. Kaikki olivat hyvässä vedossa, joten ei muuta kun lihaskuntotestien pariin.
Testeihin kuului kaksi tasapainotestiä, rangan liikeratatesti, vatsalihastesti sekä punnerrukset. Taas oli blondi ihimeissään, kun piti vaihtaa kesken vatsalihastestin kättä, jalakaa ja puolta ja punnerruksien välissä piti läpytellä ensin sinne ja kohta tänne. Eihän siinä ehtiny muuta kun miettiä mitä sitä sitte pitikään tehdä..
Tulokset oli kuitenkin lopulta papereilla ja nyt on mistä ponnistaa! Syksyn tullen uusitaan ainakin kävelytesti ja katsotaan mihin kaikki Mursunorsujen harrastamat liikuntalajit ovat pystyneet. Lenkkivihko täyttyy joka päivä uhkaavasti ja siellä on aktiivinen Mursunorsu –lauma ravaamassa kohti Helsinki International Horse Shown aitiota!
Mitäpä emme tekisi Hevosen tähden!?
Jaana -The MuRsu
Mursujen ja Norsujen määritelmät
17.3.2009 MursuNorsut matkalla HIHS:iin
Kaikki alkoi Facebookista, Muhoksen Ratsastajien ryhmäkeskusteluista. Siellä Juusolan Johanna, nykyinen Norsu-Johanna, ehdotti SRL:n Kuntohaasteeseen osallistumista. Kannatusta asialle tuli niin paljon, että pakkohan minun, vastaleivotun liikuntavastaavan, oli asialle jotain tehdä.
Ja mikäs sen helpompaa, kun nimi ryhmälle oli jo valmiina! Mursut - miten kauniilta ja kuvaavalta tämä nimi kuulostikaan! Tämä nimi näki päivänvalonsa jo kauan ennen Kuntohaastetta, sennujen pikkujouluissa. Mutta ei siitä tässä sen enempää.
Yllätyksekseni halukkaita kuntoilijoita ilmoittautui peräti 12 eli kaksi ryhmää oli perustettava. Norsut, eikö olekin hyvä pari Mursuille? Ja koska yhdessä urheillaan, niin tällä hetkellä ollaan sitten yhtä suurta MursuNorsua koko porukka.
Ensimmäinen haaste on jo heitetty. Tervasauva toukokuussa on jo useimpien tavoitteena, sillä pitäähän välitavoitteita ennen HIHS:iä olla. Hurjimmat meistä ovat jo ilmoittaneet kävelevänsä puoli maratonin ja toiset osallistuvat 10 km kävelyyn. Ja kävelyn päätteeksi Eedeniin kylpemään.
Myös Tervasauvan treeniryhmään ja siihen kuuluvaan kehonmittaukseen on jo muutama MursuNorsu ottanut osaa. Jos ei tällä kunto nouse, niin ei sitten millään.
Internetissä seuraamme toistemme tekemisiä ( ja tekemättömyyttä) lenkkivihkossa, johon jokainen merkkaa omat kuntoilusuorituksensa. Ryhmän paine on kova. Ei voi köllötellä, jos kaverin lenkkivihko täyttyy merkinnöistä.
Kun nyt törmäätte kevään ja kesän aikana energisiin, säteileviin ja huomattavasti parempikuntoisimpiin ratsastajiin tallilla, älkää olko huolissanne, doubbaus tai hulluus ei ole iskenyt tallikavereihinne, vaan seurassanne on kaksitoista MursuNorsua kovaa vauhtia matkalla kohti Helsinki Horse Shown aitiopaikkoja.
Heli-Norsu
< Takaisin
