Centered Riding –kurssilla
MuR:n jäseniä osallistui Tyrnävän hevosjalostusyhdistyksen ratsujaoston järjestämälle Centered Riding –kurssille 12.-13.7.08 Tyrnävällä sekä ratsastajien että kuunteluoppilaiden rooleissa. Kurssin opettajana toimi CR-ohjaaja ja master ratsastuksenopettaja Eerika Häkkinen Kuopiosta. Amerikkalaisen Sally Swiftin kehittämä Centered Riding -metodi ei ole mikään oma ratsastuksen lajinsa, vaan se tähtää hevosen ja ratsastajan saumattomaan yhteistyöhön mahdollisimman pienin avuin ja miellyttävästi ja on siten hyödyllinen työkalu kaikille ratsastajille. Istunta-apu on keskeisessä roolissa.
Kurssi alkoi lauantaina parin tunnin teorialuennolla ratsastajan istunnasta. CR:ssa avainasioita ovat pehmeä katse, syvä hengitys, kehon osien asettaminen tasapainoon päällekkäin, kehon massakeskipisteen löytäminen (centering) ja näistä kaikista seuraava hyvä tuntuma maahan (grounding). Tärkeää on myös, että ratsastaja on tietoinen siitä, mitä haluaa (clear intent). Teoriatunnilla tehtiin myös kuivaharjoittelua. Esimerkiksi harjoitus, jossa toinen leikki hevosta ja toinen ratsastajaa havainnollisti hyvin, kuinka ”hevosen” oli vaikea ymmärtää, mitä ”ratsastaja” halusi, kun tämä pidätti hengitystä tai tuijotti yhteen pisteeseen. ”Avut” muuttuivat tällöin koviksi ja epätarkoiksi.
Molempina päivinä Eerika piti useita ratsastustunteja, joten oppia pääsi imemään niin ratsastamalla itse kuin seuraamalla muiden ratsastustakin. Aluksi Eerika asetteli ratsastajat oikeaan asentoon kädestä pitäen. Tuloksena oli uusi vakaampi ja tehokkaampi istunta ilman turhaa lihastyötä. Useimmille tuttuja neuvoja, kuten ”Kantapäät alas!”, ”Hartiat taakse!” tai ”Jännitä vatsalihaksia!” ei kurssilla kuultu, sillä ne ohjaavat ratsastajan muuttamaan asentoa tavalla, joka aiheuttaa vain turhaa ja haitallista jännitystä ja näin häiritsee ratsastajan ja hevosen välistä viestien kulkua.
Ratsastaminen vaatii tarkkaa keskittymistä, hevosen liikkeen tuntemista ja oman kehon hallintaa, sillä asiat pitää tehdä juuri oikealla hetkellä hevosen liikettä. Vanhat opit molemmilla pohkeilla puristamisesta ja ohjilla vetämisestä istuvat tiukassa, ja haastavaa olikin esimerkiksi siirtää hevonen liikkeelle, toiseen askellajiin tai pysäyttää jalka kerrallaan, ja vieläpä pääasiassa omalla lantion liikkeellä. Ei siis voi käyttää samaan aikaan molempia pohkeita, sillä hevonen ei voi siirtää molempia takajalkojaan yhtä aikaa. Samoin hevonen voi nostaa laukan ainoastaan silloin, kun ulkotakajalka on maassa.
- Laukannostot paranivat huomattavasti, kun löysin laukannostoapuihini oikean ajoituksen, iloitsi kurssilla ratsastanut Sanna Pieniniemi. Laukassa hevonen myös pienensi ympyrää toiseen suuntaan, ja uskomatonta kyllä, ongelma korjaantui vain pienellä oman rintamasuuntani muutoksella ulko-ohjasta vetämisen ja sisäpohkeen käyttämisen sijaan, jatkoi Sanna.
- Minulla on ollut ongelmana tämän hevosen kanssa saada se pysähtymään. Asia olikin yllättäen kiinni vain siitä, että olin unohtanut hengittää!, hämmästeli puolestaan Johanna Leinonen.
Hevonen on ratsastajan peili ja paras opettaja, ja ratsastajan onkin tärkeää oppia kuuntelemaan herkästi hevoselta saamaansa palautetta ja korjaamaan istuntaa ja ratsastustaan sen mukaan. Useimmiten syy ongelmiin löytyy kuitenkin ratsastajasta.
- Kurssi jätti kyllä sulateltavaa ja harjoiteltavaa pitkäksi aikaa, totesivat osallistujat kotimatkalla yhdestä suusta.
Teksti: Johanna Juusola
< Kuvia
< Takaisin arkistoon
